Harhaluuloja ja yleisiä väittämiä maalämmöstä

Olemme koonneet tälle sivulle useasti maalämmöstä kuultuja harhaluuloja ja väittämiä tai yleiseksi muodostunut mielipiteitä tai “totuuksia” jotka eivät pidä paikkaansa.

Jos mielessäsi on kysymyksiä joihin haluaisit saada selvyyden ennen maalämmön hankkimista tai jokin asia saa sinut epäilemään maalämmön toimivuutta ota yhteys asiakaspalveluumme. Kokeneet asiakaspalvelijamme vastaavat mielellään kysymyksiisi maalämmöstä ja muista lämmitysvaihtoehdoista.

Soita meille 022 433 339 (ma-pe klo 8-16)
Lähetä viestiä info@ivtturku.fi

Maalämpöremontti maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja

Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on aina vähintään 10 – 20 vuotta

Maalämpö ei tuota tarpeeksi lämpöä koko talon tai taloyhtiön lämmittämiseksi

Maalämmöstä saadaan hyötyä vasta kun talossa on yli 300m2 lämmitettävää asuintilaa

Maalämpö ei toimi kylmillä aluilla tai kovilla pakkasilla

Maalämmön asentaminen on monimutkainen ja pitkä projekti

Poraus pilaa pihan

Maalämpö ei tuota riittävästi lämmintä käyttövettä

Maalämpö ei kannata patteriverkostotalossa

Maalämpö ei tuota tarpeeksi lämmintä vettä patteriverkostotaloon

Lämpö loppuu koska naapuritkin ovat hankkineet maalämmön

Jos maalämpöpumppua ei mitoiteta 100% oikein se on suora sähkölämmitys

Pehmeän maan poraus on kallista

SCOP-luku kertoo lämpöpumpun säästön koko vuoden aikana Suomessa

Maalämpöremontti maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja

Maalämpöjärjestelmän hankinta sisältäen vanhan lämmitysjärjestelmän purkutyöt maksaa normaalikokoiseen omakotitaloon kaikkineen 18 000 – 21 000 euroa. Tästä summasta pääsee vähentämään vielä kotitalousvähennyksenä 2250 € per talossa asuva aikuinen (vuonna 2020). Lopullinen kustannus siis asettuu yleensä noin 15 000 – 18 000 euroon.

Suuremmissa rakennuksissa kuten rivitaloissa ja kerrostaloissa tai poikkeuksellisen suurissa omakotitaloissa maalämpöremontti maksaa useita kymmeniä tuhansia. Vastaavasti järjestelmän tuottamat säästöt ovat euromääräisesti moninkertaiset.

Tässä alla meiltä IVT Center Turulta vuonna 2020 tilattujen järjestelmien hintoja:

ESIMERKKI 1. Maalämpö, Omakotitalo
Lieto, Rähälä 200m², rakennusvuosi 1974, patterilämmitys
Viiden hengen perheen rauhallisella paikalla sijaitseva omakotitalo siirrettiin öljylämmityksestä maalämpöön.
Hankintakustannukset: 16 420,02 € (Hankintahinta 20 670,02 € – kotitalousvähennys 4 500 €)

ESIMERKKI 1. Maalämpö, Uusi omakotitalo
Turku, Vätti 250m², uudisrakennus 1960, patterilämmitys
Sähköalan ammattilainen hankki naapurilta hyvät suositukset saaneen IVT Center Turun maalämmön.
Hankintakustannukset: 16 144,68 € (Hankintahinta 20 470,72 € – kotitalousvähennys 4 326,04 €)

ESIMERKKI 2. Maalämpö, Omakotitalo sekä saunarakennus
Laitila, Untamala 115m² + 20m², rakennusvuosi 1920, lattialämmitys
100 vuotta vanha täysin remontoitu mummonmökki sekä uudis saunarakennus lämpiää maalämmöllä.
Hankintakustannukset: 14 287,22 € (Hankintahinta 18 787,22 € – kotitalousvähennys 4 500 €)

ESIMERKKI 3. Maalämpö, Uusi omakotitalo
Turku, Hirvensalo 177m², uudisrakennus 2020, lattialämmitys
Uuden kaksikerroksisen omakotitalon rakentaja valitsi taloonsa maalämmön IVT Center Turulta.
Hankintahinta: 14 471,93 €

ESIMERKKI 4. Maalämpö, Suuri omakotitalo
Turku, Hirvensalo 800+m², uudisrakennus 2005, lattialämmitys
Poikkeuksellinen suuri omakotitalo uima-altaalla ja poikkeuksellisella huonekorkeudella siirettiin öljystä maalämpöön ja suuresta hankintahinnasta huolimatta investointi maksaa itsensä takaisin arviolta kymmenessä vuodessa.
Hankintakustannus: 63 000 € (Hankintahinta: 67 500 € – kotitalousvähennys 4500 €)

Tämä myytti on normaalikokoisen omakotitalon kohdalla TARUA

Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on aina vähintään 10 – 20 vuotta

14 vuoden aikana asentamiemme maalämpöjärjestelmien keksimääräinen takaisinmaksuaika on ollut 6-10 vuotta.

Poikkeuksellisissa tapauksissa, mikäli kohde on ollut erityisen pieni omakotitalo tai omistaja on aikaisemmin lämmitänyt taloaan osaksi tai kokonaan polttopuilla tai pelleteillä, on takaisinmaksuaika ollut yli 10 vuotta. Useat näistä puu- ja pellettilämmitteisistä kohteista on laitettu myyntiin pian maalämpöjärjestelmän valmistuttua, sillä asiakkaalla on ollut maalämpöhankinnan ajatuksena vauhdittaa talon myyntiä.

Alla kaksi tavallista tilannetta kuvaavaa esimerkkilaskelmaa vuodelta 2020:

ESIMERKKI 1. Maalämpö, Omakotitalo
Turku, Puistomäki, 175m², rakennusvuosi 1950, patterilämmitys,
Vuosikulut 2800€, aikaisempi öljyn kulutus 2800l. Säästö 2096€
Hankintakustannukset: 14 345,19 € (Hankintahinta 19 145,19 € – kotitalousvähennykset 4 800 €)
Takaisinmaksuaika 6,8 vuotta.

ESIMERKKI 2. Maalämpö, Omakotitalo
Marttila, Metsä-Marttila, 229m², rakennusvuosi 2001, lattialämmitys,
Vuosikulut 3200€, aikaisempi öljyn kulutus 3200l. Säästö 2446€
Hankintakustannukset: 14 189,09 € (Hankintahinta 18 975,30 € – kotitalousvähennykset 4 786,21 €)
Takaisinmaksuaika 5,8 vuotta.

ESIMERKKI 3. Maalämpö, Omakotitalo
Kaarina, Veitenmäki, 220m², rakennusvuosi 1977, patterilämmitys
Vuosikulut 3000€, aikaisempi öljyn kulutus 3000l. Säästö 2115€
Hankintakustannukset: 15 870,02‬ € (Hankintahinta 20 670,02 € – kotitalousvähennys 4 800 €)
Takaisinmaksuaika 7,5 vuotta.

ESIMERKKI 4. Maalämpö, Puutalo
Turku, Keskusta, ~380m² patterilämmitys, puutalo, 3 asuntoa,
Vuosikulut 4800€, aikaisempi öljyn kulutus 4800l. Säästö 3619€
Hankintakustannukset: 17 985,79 € (Hankintahinta 25 897,77 € – kotitalousvähennykset 7 911,98 €)
Takaisinmaksuaika 4,9 vuotta.

Lisää esimerkkejä löydät referensseistämme.

Tämä myytti on TARUA

Maalämpö ei tuota tarpeeksi lämpöä koko talon tai taloyhtiön lämmittämiseksi

Maalämpö voidaan suunnittella täysmitoitukseksi tai osamitoitukseksi.

Täysmitoituksessa talo lämmitetään 100% maalämmöllä vuoden kaikkein kylmimmätkin tunnit. Täysmitoitukseen päästään poraamalla energiakaivo hieman talon edellyttämää syvemmäksi ja laitteisto mitoitetaan yhtä kokoa suuremmaksi. Täysmitoitukseksi lasketaan Etelä-Suomessa järjestelmä joka pystyy lämmittämään talon 100%:sti maalämmöllä -26 asteen pakkasilla. Teoriassa on mahdollista mitoittaa järjestelmä lämmittämään talo täysin maalämmöllä vaikkapa -40 asteen pakkasilla. Kyse on vain mitoittamisesta.

Osamitoituksessa tyypillisimmin vuoden 95 – 99,5% rakennuksen tarvitsemasta lämmöntarpeesta tehdään maalämmöllä ja vuoden kylmimpien tuntien aikana maalämpöpumpun sisäänrakennettu sähkövastus auttaa talon lämmityksessä tuottaen vuositasolla muutaman prosentin tai prosentin kymmenyksen lämmitysenergiasta. Euromääräisesti osatehomitoituksessa suoran sähkövastuksen aiheuttamat kulut ovat tyypillisesti muutamia kymmeniä euroja ja tämän vuoksi osatehomitoitus on ainakin nykyisellä käytössä olevalla sähkön hinnoittelumallilla usein taloudellisesti järkevämpi ratkaisu kuin täystehomitoitus.

Rakennus siis voidaan aina mitoittaa lämpiämään kokonaan maalämmöllä millaisissa sääolosuhteissa tahansa, mutta muutaman prosentin lämmöntarpeesta tuottaminen maalämpöpumpun sähkövastuksella alentaa hankintakustannuksia tuntuvasti.

Tämä myytti on TARUA

Maalämmöstä saadaan hyötyä vasta kun talossa on yli 300m2 lämmitettävää asuintilaa

Maalämpöjärjestelmän synnyttämä säästö on aina sitä suurempi, mitä euromääräisesti suuremmat rakennuksen aikaisemmat lämmityskulut ovat olleet. Kerrostalokohteissa puhutaan usein kymmenien tuhansien eurojen vuosittaisesta säästöstä.

Maalämpöjärjestelmän hankintahinta suurempaan taloon kuitenkin kasvaa lähes samassa suhteessa säästöjen kanssa ja suuremman rakennuksen omistajan takaisinmaksuaika järjestelmälle on tyypillisesti noin 5-10% lyhyempi.

Maalämpöjärjestelmä säästää, öljyyn ja sähköön verrattuna, jokaisessa omakotitalossa 60-80% lämmityskuluista. Taloa kokoa suurempi vaikutus syntyvään säästöön ja hankintakustannukseen on vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän typpi, pannuhuoneen sijainti suhteessa sopivaan porauspaikkaan, pannuhuoneen korkeus ja niin edelleen.

Pienissä, alle 120 neliön omakotitaloissa, maalämmön hankintahinta suhteessa saavutettuun säästöön kasvaa ja takaisinmaksuaika asettuu pieneissä omakotitaloissa usein 8-10 vuoden välille. Taloudellisesti keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna näissä omakotitaloissa saattaa olla järkevää harkita ilma-vesilämpöpumppua.

Koska maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin pienemmissäkin omakotitalouissa 8-10 vuodessa pelkällä lämmityskuluista aiheutuneella säästöllä, ei ole järkevää jatkaa öljyllä, sähköllä tai kaukolämmöllä lämmittämistä seuraavia vuosia, vain todetakseen vuosikymmenen kuluttua nykyisen lämmitysjärjestelmän vanhentuneen vuosikymmenen ja maalämpöjärjestelmän hankintahinnan kadonneen taivaan tuuliin korkeina lämmityskuluina.

Tämä myytti on TARUA

Maalämpö ei toimi kylmillä aluilla tai kovilla pakkasilla

Katso ylläoleva väite.

Maalämpöpumpuilla lämmitetään menestyksekkäästi pieniä ja suuria rakennuksia Hangosta Lappiin niin kalliosta, pintamaan putkituksella sekä vesistöstä saatavalla lämmöllä. Kokonaisia kauppakeskuksia ja teollisuushalleja lämmitetään tänä päivän maalämmöllä, kuten lämmitetään pieniä mummonmökkejäkin.

Maalämpö on ollut kuluttajille saatavilla yli 40 vuoden ajan ja sen toiminta on viimeistään nyt todistettu sadoissa tuhansissa kohteissa ympäri maailmaa.

Tämä myytti on TARUA

Maalämmön asentaminen on monimutkainen ja pitkä prosessi

Maalämpöön siirtymisen esteenä on usein mielikuva maalämpöasennuksen, lupahakemuksen ja porauksen haasteellisuudesta. Koko projekti koetaan niin mittavana, että tämän takia saatetaan kokonaan päätyä toiseen lämmitysvaihtoehtoon tai lykätä projektia hamaan tulevaisuuteen.

Maalämpöjärjestelmän asennus on loppujen lopuksi yksinkertainen ja nopea toimenpide joka vie kokonaisuudessaan keskimäärin viisi työpäivää: Ensimmäisenä suoritetaan päivän kestävä poraustyö ja seuraavaksi päivän kestävä vaakaputkitustyö. Nämä molemmat työt suoritetaan pihalla eivätkä ne juurikaan häiritse talon asukkaiden normaalia elämää. Vanha järjestelmä saa olla toiminnassa niin pitkään kunnes kaikki esivalmistelevat työt kuten poraus, vaakaputkitus ja mahdolliset sähkötyöt on tehty.
Näin taataan mahdollisimman lyhyt käyttökatko lämmityksen ja käyttöveden tuottoon.

Vanhan järjestelmän purku ajoitetaan mahdollisimman lähelle maalämpöpumpun asennusajankohtaa. Jos vanhana lämmitysjärjestelmänä on ollut normaali omakotitalon öljykattila, purkutyö suoritetaan ensimmäisenä toimenpiteenä asennusaamuna ja lämmityskytkennät (lämmitys ja käyttövesi) pääsääntöisesti jo saman päivän iltana. Tällä asennusperiaatteella lämmitys- ja käyttövesi saadaan lämmitettyä ensimmäisenä iltana maalämpöpumpun sähkövastuksella.

Seuraavana päivänä suoritetaan kylmäpuolen kytkennät, jonka jälkeen lämmitys ja käyttövesi voidaan lämmittää maalämmöllä.

Yhteenveto:

Poraustyö ja porakaivolta talolle tulevien vaakaputkien kaivuu- ja asennustyö vie normaalissa omakotitalossa kaksi päivää. Näiden töiden aikana ei synny lämmitysjärjestelmään katkoksia. Elämä talossa voi jatkua normaalisti.

Varsinainen maalämpölaitteiston asennus vie tyypillisesti muutaman päivän. Kun vanhan järjestelmän purku on ajoitettu urakointiliikkeen toimesta oikein, selvitään tavallisimmin yhden työpäivän kestävällä lämpökatkolla.

Tämä myytti on TARUA

Poraus pilaa pihan

Poraustyöhön tarvittavia varusteita ovat 2 m x 2 m x 3,5 m kokoinen pölynsidontakontti sekä tela-alustainen porausyksikkö ja kompressoriyksikkö, jotka tuodaan tontille 12 metriä pitkän kuorma-auton päällä.

Kuorma-autolle on löydettävä sijoituspaikka porauksen ajaksi talon lähettyviltä (max. noin 40 m päästä). Varsinainen porausyksikkö siirretään porauspaikalle telaketjuilla. Poraustyöstä syntyvä pöly ohjataan letkuilla pölykonttiin ja vesi kontista edelleen ojaan tai sadevesikaivoon.

Pölykonttien käyttö on vähentänyt huomattavasti porauksesta syntyvän sotkun määrää. Eniten sotkua aiheuttavat maaperät, jossa on paksulti savea, koska porakalusto painostaan johtuen jättää pehmeään maahan liikkumisjälkiä. Parhaimman tuloksen saat, kun suoritat poraustyön talvella kun maa on roudassa. Lumipatja suojaa pihaa painavalta kalustolta.

Ammattimaisesti suoritettu poraustyö, oikea ajoitus sekä pölykontin käyttö jättää pihan siistiksi. Muutaman kuukauden päästä ei huomaa lainkaan, että tontilla on suoritettu maalämpökaivon poraustyö.

Tämä myytti on TARUA

Maalämpö ei tuota riittävästi lämmintä käyttövettä

Maalämmön säästöt ovat sitä paremmat mitä matalampaa on tuotetun veden lämpötila. Käyttövettä lämmitettäessä vesi lämmitetään kuumemmaksi kuin lämmitysverkostoon lämmitettäessä ja tästä syystä käyttöveden lämmityksessä maalämmön hyötysuhde ei ole parhaimmillaan. Ilmeisesti tästä syystä törmää ajoittain myyttiin, jossa maalämpö mielletään huonona lämpimän käyttöveden tuottajana. Laadukkailla maalämpöpumpuilla pystytään lämmittämään käyttövesi 65 asteiseksi ja vaikka maalämmön hyötysuhde ei ole optimaalinen käyttövettä lämmitettäessä, on käyttöveden lämmittäminen siltikin noin kaksi kertaa edullisempaa kuin öljyllä tai sähköllä tuotettuna.

Maalämpöön päätyneet asiakkaat pääsääntöisesti kehuvat lämpimän käyttöveden tasaista lämpötilaa ja riittävyyttä. Ne tapaukset, joissa käyttöveden riittävyyteen ei olla oltu tyytyväisiä riippuvat liian pienistä maalämpöpumppu- tai varaajavalinnoista tai virheellisistä asetuksista eikä maalämmön teknisistä vajavaisuuksista käyttöveden tuoton suhteen. Tämänkin asian vuoksi on tärkeää tehdä maalämpöhankinta kokeneelta alan ammattilaiselta, joka osaa suunnitella järjestelmän kaikilta osin talon asukkaiden tarpeita vastaavaksi.

Tämä myytti on TARUA

Maalämpö ei kannata patteriverkostotalossa

Patteriverkostoon menevän veden lämpötila on korkeampi kuin taloissa joissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Yksi maalämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä on lämmitysverkostoon ajettavan veden lämpötila. Mitä matalampaa vettä lämmitysverkostoon ajetaan, sitä korkeampi on maalämpöpumpun hyötysuhde. Käyttökulujen ero maalämmöllä uudisrakennuksen lattialämmityksen ja vanhan 60-luvun patteriverkoston välillä on noin 10 %. Lattialämmitystalossa lämmityskulut ovat siis vieläkin pienemmät kuin talossa jossa on patteriverkosto. Kuitenkin molemmissa tapauksissa talon lämmittäminen maalämmöllä on yli kaksi kertaa öljyä, sähköä ja kaukolämpöä edullisempaa.

Maalämpö on siis ehdottomasti kannattava investointi patterilämmiteiseen taloon.

Tämä myytti on TARUA

Maalämpö ei tuota riittävän kuumaa vettä patteriverkkoon

Maalämpöpumput kykenevät parhaimmillaan tuottamaan kompressorilla ilman sähkövastusta lämmitysverkostoon 65-asteista menovettä. Näin korkea menoveden lämpötila riittää käytännössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kovimmillakin pakkasilla lämmittämään talon toivottuun sisälämpötilaan.

Jos menoveden tarvittava lämpötila on talven kylmimpinä tunteina hetkittäin korkeampi kuin 65 astetta, se ei tarkoita, ettei maalämpö soveltuisi taloon käytettäväksi, vaan tällöin tarvittavat viimeiset puuttuvat asteet tehdään maalämpöpumpun sisäisellä sähkövastuksella. Sähkövastuksen käyttö viimeisten puuttuvien asteiden teossa aiheuttaa pienen lisäkulun, joka kuitenkin on vähäinen kokonaisuutta arvioidessa.

Täällä Etelä-Suomessa vain harvinaisissa tapauksissa talon patteriverkkoon todella tarvitsee ajaa yli 65 asteista vettä ja useimmiten patteriverkon korkea menovesi johtuukin patteriventtiilien asennosta eli ns. “ajetaan käsijarru päällä”. Maalämpö tuottaa parhaimmat säästöt kun patteriventtiilit ovat suuressa osassa huoneita kokonaan auki ja vain yksittäisten viileämpinä pidettävien tilojen lämpötilaa lasketaan patterien termostaateista.

Tämä myytti on TARUA

Lämpö loppuu, koska naapuritkin ovat hankkineet maalämmön

Mikäli teidän talonne energiakaivo porattaisiin muutaman metrin etäisyydelle naapurinne energiakaivosta, näin voisi käydä. Suomessa on jo pelkästään lupaviranomaisen edellyttämä vaikutusalueiden minimietäisyys 15 metriä, jolla varmistetaan, etteivät naapurusten energiakaivot syö toistensa energiapankkia.

Tavallisimmissa tapauksissa energiakaivot porataan suoraan alaspäin ja näin ollen energiakaivojen lähtöpisteet tulee olla vähintään 15 metrin päästä toisistaan. Mikäli tontit ovat pieniä tai muusta syystä teidän energiakaivonne lähtöpiste joudutaan sijoittamaan 15 metriä lähemmäs naapurinne energiakaivoa, porataan teidän kaivonne vinoon tontin toista reunaa kohti ja näin siirretään teidän energiakaivonne vaikutusaluetta 15 metriä kauemmas naapurin vastaavasta kaivosta.

Useimmissa Suomen kunnissa 7,5 metriä naapurin rajaa lähempänä suoritettava poraustyö vaatii naapurin suostumuksen, jotta naapurusto voi yhdessä suunnitella nyt porattavan ja mahdollisten naapurien energiakaivojen paikat siten, että kaikilla on tulevaisuudessa mahdollisuus siirtyä maalämpöön.

Maalämpö, jota sinun maalämpöpumppu hyödyntää on peräisin maaperään varastoituneesta aurinkoenergiasta, joka uusiutuu sitä mukaa kun aurinko paistaa eli kun energikaivojen vaikutusalueiden välit ovat 15 metriä tai enemmän lämpö ei lopu.

Tämä myytti on TARUA

Jos maalämpöpumppua ei mitoiteta 100%:sti, se on suora sähkölämmitys

Maalämpö voidaan suunnittella täysmitoitukseksi tai osamitoitukseksi. Täysmitoituksella kompressorin koko kattaa talon energiatarpeen vuoden jokaisena päivänä ja kaikkein kylmimpinäkin hetkinä. Täystehomitoituksessa 100% vuoden energiantarpeesta tehdään maalämmöllä eikä sähkövastusta käytetä lainkaan. Tämä mitoitustapa ei kuitenkaan monesti ole investointi, takaisinmaksu eikä välttämättä myöskään kompressorin elinkaari huomioiden järkevin ratkaisu.

Osatehomitoituksessa kompressorilla eli maalämmöllä tehdään 95 – 99,5% vuoden aikana tarvittavasta lämmitysenergiasta ja maalämpöpumpun sisäisellä sähkövastuksella tehdään puuttuvat muutama prosentti vuosittaisesta lämmitysenergiantarpeesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden kylmimpinä hetkinä 70-80% lämmitysenergiasta tehdään maalämmöllä ja loput sähkövastuksella. Normaalikokoisessa omakotitalossa osatehomitoitus tarkoittaa vuositasolla vain muutaman kymmenen euron lisäkulua sähkövastuksen käytöstä.

Kokenut maalämpöalan ammattilainen mitoittaa järjestelmän huomioiden asiakkaan toiveet, budjetti ja tulevaisuuden suunnitelmat rakennukselle niin, että investointi ja takaisinmaksu huomioiden saadaan taloudellisin ja teknisesti toimivin ratkaisu.

Mikäli maalämpöpumppu käy 100% sähkövastuksella on laitteessa vika tai sen asennus on tehty virheellisesti.

Tämä myytti on TARUA

Lue lisää aiheesta vastauksessa väitteeseen “MAALÄMPÖ EI TUOTA TARPEEKSI LÄMPÖÄ KOKO TALON TAI TALOYHTIÖN LÄMMITTÄMISEKSI”

Pehmeän maan poraus on kallista

Pehmeän maan osuus ennen peruskallion saavuttamista on putkitettava teräsputkilla, jotka liitetään toisiinsa hitsaamalla. Tämän pehmeän maan poraamisen metrihinta on arvokkaampaa kuin varsinainen kallion poraaminen. Tämä johtuu lisääntyvästä materiaali- ja työntarpeesta. Pehmeän maan poraamisesta syntyy lisäkustannusta 60€ / metri ensimmäisen toimitukseen sisältyvän kolmen metrin jälkeen.

Asiakkaat pelkäävät usein maalämpöön siirtymistä, koska eivät tiedä pehmeän maan metrimäärää etukäteen. Tämä on ymmärrettävää. Kaikki kustannukset, jotka eivät ole asiakkaalla tiedossa aiheuttavat päänvaivaa ja epätietoisuutta loppuhinnasta. Pehmeän maan osuus on kuitenkin arvioitavissa maaperäkartoista, lähimaastoa tarkastelemalla, tutkimalla talon rakennuksenaikaisia paalutus- ja maaperätutkimusraportteja sekä kysymällä asiasta lähistöllä maalämmön jo hankkineilta naapureilta. Myös urakoitsija saattaa jo olla porannut maalämpökaivon lähistöllenne ja hän pystyy tarkistamaan porausraportista missä syvyydessä kallio oli kyseisessä kohteessa.

Mikäli pehmeää maata on useita kymmeniä metrejä muodostuu pehmeän maan porauksesta merkittävä summa. Tällaisessa tapauksessa voi olla etenkin pienemmän omakotitalon kohdalla järkevää harkita ilma-vesilämpöpumppua (https://ivtturku.fi/ilma-vesilampo/). Normaalikokoisissa ja vähänkin suuremmissa omakotitaloissa pehmeän maan poraus kokonaiskuvassa vain pidentää takaisinmaksuaikaa vuodella tai kahdella.

Turussa ja lähialuilla pehmeän maan paksuus on keskimäärin 3-15 metriä. Mikäli pehmeän maan osuus askarruttaa teitä, pyytäkää urakoitsijaa tutkimaan mm. maaperäkarttaa ja alueen poraushistoriaa ja antamaan arvio pehmeän maan osuudesta. Useimmiten yllätys on positiivinen.

Tämä myytti on tapauskohtaisesti TOTTA tai TARUA.

SC COP TAI SCOP-LUKU KERTOO LÄMPÖPUMPUN SÄÄSTÖN MINUN TALOSSANI

COP-luku kertoo lämpöpumpun hyötysuhteen tietyllä ulkolämpötilalla ja tietyllä lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilalla. Se kertoo lämpöpumpulla saavutettavan hyötysuhteen ja sitä kautta säästön vain yhdessä yksittäisessä ulko- ja sisälämpötilassa. SCOP-luku puolestaan kertoo laitteella saavutettavan säästön mittauksessa käytetyssä ilmastoalassa tietyllä keruupiirin lämpötilalla ja tietyllä menoveden lämpötilalla niin sanotuissa laboratorio-olosuhteissa.

Mitä lämpimämpi keruupiirissä (porakaivo, maapiiri, vesistö) kiertävän etanolin lämpötila ja mitä viileämpi on lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden lämpötila, sitä parempi on laitteella saavutettava COP ja SCOP-arvo. Käytännössä kunkin eri laitteen valmistajan esitteessä luvattu COP tai SCOP arvo saavutetaan vain harvoissa kohteissa aivan täysimääräisenä.

Kilpailu eri valmistajien välillä korkeimmasta SCOP-luvusta on aiheuttanut sen, etteivät kaikki invertteri-maalämpöpumput ole optimaalinen valinta patterilämmitteiseen taloon käyttöveden riittävyyden kannalta. Kokenut urakoitsija, jolla on tarjota useita eri malleja ja tietoa eri valmistajien laitteiden käyttäytymisestä pystyy tarjoamaan juuri teidän taloonne parhaiten sopivaa laitteistoa.

Tämä myytti on lähes aina TARUA

Ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää maalämmöstä

OTA YHTEYTTÄ IVT-ASIANTUNTIJAAN

Soita numeroon 02 243 3339 tai täytä alta löytyvä yhteydenottolomake, niin me otamme sinuun pian yhteyttä.

Sovi kartoitusaika

Asiantuntijamme sopii kanssasi sinulle parhaiten sopivan kartoitusajan. Käynti on maksuton.

Aloitusajankohdan sopiminen

Jos hyväksynyt tarjouksen, päätämme yhdessä porauksen aloituksen ja maalämpöjärjestelmän asennuksen ajankohdan.